tag:blogger.com,1999:blog-43370253771773013352024-02-19T04:54:17.149-08:00EvoluutiouutisiaTomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-89659206412880856542020-10-25T00:20:00.001-07:002021-12-31T03:50:19.509-08:00Massiivinen ja laaja tieteellinen tutkimus ei tue evoluutioteoriaa vaan luomista<h1 style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;">90% maailman eliölajeista on saanut alkunsa samaan aikaan</span></h1><span style="font-family: arial;"><a href="https://www.sciencecodex.com/far-special-humanitys-tiny-dna-differences-are-average-animal-kingdom-620943" target="_blank">https://www.sciencecodex.com/far-special-humanitys-tiny-dna-differences-are-average-animal-kingdom-620943</a><br /><br />Lainaukset: "In genetic diversity terms, Earth's 7.6 billion humans are anything but special in the animal kingdom. The tiny average genetic difference in mitochondrial sequences between any two individual people on the planet is about the same as the average genetic difference between a pair of the world's house sparrows, pigeons or robins. <span style="color: red;">The typical difference within a species, including humans, is 0.1% or 1 in 1,000 of the "letters" that make up a DNA sequence.</span><br /><br />Genetic variation - the average difference in mitochondria DNA between two individuals of the same species - does not increase with population size.<br /><br /><span style="color: red;">The mass of evidence supports the hypothesis that most species, be it a bird or a moth or a fish, like modern humans, arose recently and have not had time to develop a lot of genetic diversity.</span> The 0.1% average genetic diversity within humanity today corresponds to the divergence of modern humans as a distinct species about 100,000 - 200,000 years ago - not very long in evolutionary terms. The same is likely true of over 90% of species on Earth today.<br />Genetically the world "is not a blurry place." <span style="color: red;"><b>Each species has its own specific mitochondrial sequence and other members of the same species are identical or tightly similar.</b></span> The research shows that species are "islands in sequence space" with few intermediate "stepping stones" surviving the evolutionary process.<br /><br />The new study, "Why should mitochondria define species?" (online at <a href="http://bit.ly/2LnPK1g">http://bit.ly/2LnPK1g</a>) relies largely on the accumulation of more than 5 million mitochondrial barcodes from more than 100,000 animal species, assembled by scientists worldwide over the past 15 years in the open access GenBank database maintained by the US National Center for Biotechnology Information.<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgctZgQeSNCpfr0DaUn0DraGaxyTDPbQZEdCw2WtxtafnC56WTYL2XuOuqqw6lf4AhNjz_1CDlRZFolE0k2WiKVlKsXUcvFLqAcjN-6UcFLEQnLrA5KlE6GrtjuDF0-FbNC6qltuWA2JIA/s816/animaux-sauvages.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="510" data-original-width="816" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgctZgQeSNCpfr0DaUn0DraGaxyTDPbQZEdCw2WtxtafnC56WTYL2XuOuqqw6lf4AhNjz_1CDlRZFolE0k2WiKVlKsXUcvFLqAcjN-6UcFLEQnLrA5KlE6GrtjuDF0-FbNC6qltuWA2JIA/w400-h250/animaux-sauvages.jpg" width="400" /></a></div>"Experts have interpreted low genetic variation among living humans as a result of our recent expansion from a small population in which a sequence from one mother became the ancestor for all modern human mitochondrial sequences," says Dr. Thaler.<br /><br />"Our paper strengthens the argument that the low variation in the mitochondrial DNA of modern humans also explains the similar low variation found in over 90% of living animal species - <span style="color: red;">we all likely originated by similar processes and most animal species are likely young</span>."<br /><br />"Is genetic diversity related to the size of the population?" asks Dr. Stoeckle. "The answer is no. <span style="color: red;">The mitochondrial diversity within 7.6 billion humans or 500 million house sparrows or 100,000 sandpipers from around the world is about the same.</span>"</span><div><span style="font-family: arial;"><br /></span></div><span style="font-family: arial;">"Scholars have previously argued that 99% of all animal species that ever lived are now extinct. <span style="color: red;">Our work suggests that most species of animals alive today are like humans, descendants of ancestors who emerged from small populations possibly with near-extinction events</span> within the last few hundred thousand years."<br /><br />Another intriguing insight from the study, says Mr. Ausubel, is that "genetically, the world is not a blurry place. It is hard to find 'intermediates' - the evolutionary stepping stones between species. The intermediates disappear." "<br /><br />Dr. Thaler notes: "<span style="color: red;">Darwin struggled to understand the absence of intermediates and his questions remain fruitful.</span>"</span><div><span style="font-family: arial;"><br /></span></div><div><span style="font-family: arial;">Tiivistelmä ja johtopäätelmät:</span></div><div><ul style="text-align: left;"><li><span style="font-family: arial;">Tutkimus on erittäin mittava; siinä on tutkittu noin 5 miljoonaa näytettä noin sadastatuhannesta eliölajista.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Ihmisten mtDNA:n vaihtelu on korkeintaan 0,1%. Siis keskimäärin 1 nukleotidi tuhannesta eroaa minkä tahansa ihmisparin välillä.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Tämä sama 0,1%n vaihtelu pätee myös luonnossa lajityyppien kohdalla; oli sitten kyse varpusista, kyyhkysistä, karhuista, koiraeläimistä, krokotiileistä, kalalajeista jne.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Kukin lajityyppi muodostaa oman saarekkeensa eliösarjaan. Välimuotoja ei löydy.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Darwin painiskeli välimuotojen puuttumisen kanssa. Hänen ongelmansa on edelleen aiheellinen.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Suurin osa eläimistä ihmisen tavoin on lähtöisin pienestä populaatiosta, joka on selviytynyt mittavasta katastrofista.</span></li><li><span style="font-family: arial;">Tutkijoiden mukaan n. 90% maailman eliöistä on saanut alkunsa samaan aikaan<br />n. 100 000 - 200 000 vuotta sitten.<br /><br />Huomattavaa kuitenkin on, että tutkijat ovat käyttäneet ajoitukseen mtDNA:n mutaatiokelloa, joka ei vastaa <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9090380" target="_blank">tieteellisiä tutkimuksia</a> eikä käytännön <a href="https://sciencerefutesevolution.blogspot.com/2019/06/rapid-mtdna-mutation-rate-refutes.html" target="_blank">havaintoja</a>. Tieteellisten havaintojen mukaan mtDNA:n mutaationopeus on noin <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9090380" target="_blank">20 kertaa suurempi</a> kuin evoluutioteorian mukaiset teoreettiset mutaatiokellot. Tämä johtaa päätelmään, että suurin osa lajityypeistä on lähtöisin pienestä populaatiosta, joka selvisi massiivisesta katastrofista n. 5000 - 10000 vuotta sitten. Laaja ja perusteellinen tieteellinen tutkimus tukee siis erinomaisesti Raamatullista luomista ja vedenpaisumuksen jälkeistä lajityyppien muuntelua, joka myös osoittaa, että DNA:n ohella myös mtDNA rappeutuu. Mutaatiot kun eivät koskaan johda evoluutioon.</span></li></ul></div>Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-3838658319173642252020-05-03T06:28:00.000-07:002020-05-03T06:28:52.171-07:00Banaanikärpäsen kaikki mahdolliset mutaatiot eivät ole johtaneet evoluutioon<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-large;">Banaanikärpäsen kaikki mahdolliset mutaatiot eivät ole johtaneet evoluutioon</span></h2>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br />Eliöistä ehkäpä eniten on tutkittu banaanikärpästä (hedelmäkärpänen, Drosophila melanogaster) viimeisen sadan vuoden aikana. Hyönteisen nopean lisääntymisen takia (naaras laskee jopa 100 munaa vuorokaudessa) se on erittäin sopiva kohde tieteelliselle tutkimukselle. Pienen kokonsa vuoksi se ei vaadi paljon ravintoa, joten tutkimus tällä pikkuisella kärpäsellä on varsin edullista.<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3UlXnHkyyrXK5S06w4XcLWw2Zk7YDbfKvXrJIESV8RNsCTd6Z8qoBH5VyF8OohjWxQ1pvUdz5p-Abe92hLlatN3vxcGMTxeh_cCLkbGlzuhpjlyZU0ypKXqT4vgrCQY38VJCo-vV3lzs/s1600/Drosophila_melanogaster_-_side_%2528aka%2529.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="424" data-original-width="546" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3UlXnHkyyrXK5S06w4XcLWw2Zk7YDbfKvXrJIESV8RNsCTd6Z8qoBH5VyF8OohjWxQ1pvUdz5p-Abe92hLlatN3vxcGMTxeh_cCLkbGlzuhpjlyZU0ypKXqT4vgrCQY38VJCo-vV3lzs/s320/Drosophila_melanogaster_-_side_%2528aka%2529.jpg" width="320" /></a></div>
Banaanikärpästä on viimeisen sadan vuoden aikana altistettu erilaisille mutaatioille niin paljon, että moni on jo sitä mieltä, että kaikki mahdollinen on kokeiltu. Mitä nämä mutaatiot ovat saaneet aikaan? Epämuodostumia, väärissä paikoissa kasvavia silmiä, lisäsiipiä, puuttuvia raajoja, värivaihtelua jne. On voitu havaita muuntelua lajityypin sisällä, mutta minkäänlaista evoluutiota ei ole havaittu, vaikka kaikki mahdolliset mutaatioyritykset on jo toteutettu. On jopa insertoitu kärpäsen genomiin uutta DNA-ainesta muista eliöistä ja tutkittu, syntyisikö banaanikärpäseen uusia rakenteita. Tulokset ovat evoluutioteorian kannalta olleet masentavia; banaanikärpänen pysyy banaanikärpäsenä tai siitä on saatu korkeintaan hieman heikompi versio banaanikärpäsestä.<br /><br />Banaanikärpäsen tutkimus menee samaan sarjaan Lenskin 32 vuotta kestäneen bakteeritutkimuksen kanssa; ne molemmat todistavat tieteellisillä havainnoilla vahvistettuna, että evoluutiota ei tapahdu.<br /><br />https://www.apologeticspress.org/apcontent.aspx?category=9&article=2501</span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-77055856969434657412019-02-07T05:29:00.001-08:002019-02-07T05:29:35.621-08:00Nopeaa geneettistä rappeutumista<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-large;">DisGeNet:in viimeisin päivitys todistaa nopeasta geneettisestä rappeutumisesta</span></h2>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><a href="http://www.disgenet.org/" target="_blank">http://www.disgenet.org/</a></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">DisGeNet on avoin tietokanta, josta kuka tahansa voi tutkia ihmisen genomin sairautta aiheuttavia mutaatioita ja niiden yleisyyttä. Tammikuun 2019 päivitys v. 6.0 osoittaa jälleen selkeästi, miten nopeasti ihmisen genomi rappeutuu. Sairaus-geeni-assosiaatioiden määrä on kannassa noussut lukemaan 628'685. Edellisen version lukema toukokuulta 2017 oli 561'119. Erilaisten geneettisten sairauksien lukumäärä on uusimmassa versiossa noussut lukemaan 24'166 kun se edellisessä versiossa oli 20'370.</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Evoluutiouskovaisten asema on surkea. He eivät kykene osoittamaan mekanismia kuvittelemalleen evoluutiolle. Hyödyllisten satunnaisten mutaatioiden määrä on NOLLA! Kaikki ekologiseen adaptoitumiseen liittyvät muutokset ovat johtuneet epigeneettisestä säätelystä, mikä ei lisää biologisen informaation määrää siten, että se johtaisi toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun eliöissä.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKFIOumtM5OqMAH0U66Mory_BLB9wU9xB_QMOoevY9XFwUi1vWxjZ5eKevVS_Z92dLs-TLhBUu753fj5if07N-kriTbxtgWin9Y84RUPc_xpZDNqzMdAH38cuFG39DerxSFouWcyjvG-I/s1600/shutterstock_497282461.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="750" data-original-width="1000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKFIOumtM5OqMAH0U66Mory_BLB9wU9xB_QMOoevY9XFwUi1vWxjZ5eKevVS_Z92dLs-TLhBUu753fj5if07N-kriTbxtgWin9Y84RUPc_xpZDNqzMdAH38cuFG39DerxSFouWcyjvG-I/s320/shutterstock_497282461.jpg" width="320" /></a></span></div>
<br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">On mielenkiintoista, että ihmisen kesyttämät eläimet, kissa ja koira erityisesti, kokevat vastaavaa geneettistä rappeutumista kuin ihminenkin. Kun luonnossa eliöt kokevat geenivirheitä, niin siellä tapahtuu informaatiokadon jälkeen tiettyyn rajaan asti geneettistä rekombinaatiota. Tämä voidaan havaita muutoksina fenotyypissä ja parittelukäyttäytymisessä, joka voi johtaa ns. lajiutumiseen perusryhmän sisällä. Mitä enemmän eliöt adaptoituvat ja varioituvat, sitä enemmän niiden genomiin kertyy geenivirheitä. Ihminen yrittää pelastaa satoja eläin- ja kasvilajeja risteyttämällä samaan perusryhmään kuuluvia eliöitä keskenään. Perusryhmän tasolla biologisen informaation määrä ja laatu ainoastaan laskee. Geneettinen rappeutuminen on biologinen tosiasia. Ja se tapahtuu nopeasti.</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Evoluutiota ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan.</span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-60659564083407607302018-04-30T10:34:00.002-07:002018-04-30T10:34:20.106-07:00Olemassaolevan biologisen informaation säätely<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-large;">OLEMASSAOLEVAN BIOLOGISEN INFORMAATION SÄÄTELY</span></h2>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaikki eliöissä tapahtuva muutos johtuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä TAI vähittäisestä mutta väistämättömästä informaation korruptoitumisesta, joka usein johtaa informaation osittaiseen uudelleenjärjestelyyn eliön turvatessa tärkeimmät metaboliset toimintonsa.<br /><br />Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on eliöissä jo valmiina. Ravinto, ilmasto, stressitekijät, aistiärsykkeet, ympäristömyrkyt jne. aktivoivat tai vaimentavat niitä DNA-jaksoja, joita solu lukee ja käyttää RNA-tuotteiden valmistukseen. Kyse on eräänlaisista epigeneettisistä kytkimistä, vaikkakin käytännössä ne eivät ole mitään on/off-kytkimiä, vaan pikemminkin analogisia säätimiä. Hyvä esimerkki ravinnon aiheuttamasta nopeasta muutoksesta on Italian seinälisko. <br /><br />Vuonna 1971 tutkijat siirsivät viisi seinäliskoparia Pod Kopisten saarelta sen pienelle naapurisaarelle, Pod Mrcarulle. Johtuen Kroatian sodista tutkijat pääsivät vasta vuonna 2004 tutkimaan, miten liskot olivat sopeutuneet uuteen elinympäristöönsä. Tutkijat olivat hämmästyneitä huomattuaan, että kolmessa vuosikymmenessä liskot olivat kokeneet suuria muutoksia. Niiden ravintotyyppi oli vaihtunut hyönteisistä kasveihin, mikä oli johtanut suuriin muutoksiin niiden ruoansulatuksessa. Niiden suolistoon oli muodostunut rengasmainen lihas, Cecal Valve, jonka ansiosta kasvipohjainen ravinto viipyy pitempään suolistossa. Liskojen pää oli myös kasvanut ja leuat pidentyneet, jotta ne kykenisivät helpommin hyödyntämään kasviravintoa. Tutkijat eivät raportoineet muutoksista liskojen DNA-sekvensseissä.<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi888n4IpmWMWWlDibZFd2HQ27Xe1Xho_YsYzqVDlaX1r2mApE_Z82bqjLFBBfae2PANgnki0jFmNjWRz5thKCd5ZwYDcXtBMDhFnNojB4sQsWKs8isMQ9g_nPROZ5Yh89BK3xYCo2sKnM/s1600/1295826_m.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="400" data-original-width="600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi888n4IpmWMWWlDibZFd2HQ27Xe1Xho_YsYzqVDlaX1r2mApE_Z82bqjLFBBfae2PANgnki0jFmNjWRz5thKCd5ZwYDcXtBMDhFnNojB4sQsWKs8isMQ9g_nPROZ5Yh89BK3xYCo2sKnM/s400/1295826_m.jpg" width="400" /></a></div>
Liskojen kokemat nopeat muutokset eivät siis johtuneet satunnaisista mutaatioista vaan epigeneettisistä mekanismeista. Hyönteisistä kasveihin vaihtunut ravintotyyppi muutti liskojen epigenomia siten, että solu lukee tiettyjä DNA-jaksoja aktiivisemmin transkriptioon. Säätely tapahtuu yleensä tiettyjen histonien epigeneettisiä markkereita modifioimalla. Prosessia kontrolloivat koodaamattomat RNA-molekyylit, kuten miRNA:t ja lncRNA:t. Myös DNA:n metylaatioprofiilien modifiointia ohjaavat RNA-molekyylit, kuten piRNA:t ja siRNA:t. <br /><br />Informaatio Cecal Valvea varten oli jo olemassa liskon genomissa ja vaihtunut ravintotyyppi aktivoi tiettyjä DNA:n alueita transkriptioon avaamalla kromatiinia sen mukaan, miten histonien markkerit ohjaavat. Samankaltainen epigeneettinen säätely toimii lähes kaikissa eliöissä (esim. bakteereilla ei ole histoneja). Epigeneettiset mekanismit mahdollistavat sen, että luolakala kadottaa silmänsä muutamassa sukupolvessa ja saa ne takaisin vieläkin nopeammin. <br /><br />Epigeneettisten mekanismien takia geneettisesti identtisillä kaksosilla voi olla erivärinen iho, hiukset ja silmät. Identtisillä kaksosilla on tuoreen tutkimuksen mukaan identtisen genomin lisäksi identtinen epigenomi. Erinäköisillä identtisillä monozygooteilla kaksosilla on erilainen epigenomi. (hakusanat: identical twins different skin color)<br /><br />Kasvien DNA:sta noin 95% on epigeneettisesti vaimennettua (paitsi geenimanipuloidut kasvit, joiden genomi on yleensä rajusti köyhtynyt). Luonnonvaraisilla kasveilla on valtava muuntelupotentiaali, koska ne kykenevät tehokkaaseen epigeneettiseen DNA-jaksojen kytkentään (aktivointiin/vaimentamiseen) ja tämän lisäksi niillä on vielä polyploideina eliöinä mahdollisuus DNA-jaksojen tai koko genomin duplikaatioihin. Duplikaatiotkin ovat kopioita olemassaolevasta informaatiosta.<br /><br />On kuitenkin tyypillistä, että muuttuvat epigeneettiset informaatioprofiilit, erityisesti DNA:n metylaatioprofiilit, johtavat DNA:n sekvenssimuutoksiin. Epigeneettisen adaptoitumisen seurauksena DNA:han tulee siis vähitellen mutaatioita, jotka ovat geneettisiä virheitä. Ja juuri tämä on geneettisen rappeutumisen merkittävin mekanismi. Geenivirheitä löytyy ihmisen genomissa populaatiotasolla jo miljoonia. Silti kaikki ihmiset ovat geneettisesti 99.9 prosenttisesti samanlaisia. Tuo 0.1 %:n ero on pitkälti kytköksissä geneettisiin sairauksiin. Ominaisuuksiemme vaihtelussa tuolla erolla ei ole juurikaan merkitystä, koska DNA ei sanele eliön ominaisuuksia. <br /><br />Vastaavat geneettisen rappeutumisen mekanismit toimivat kaikissa eliöissä. Evoluutiolle ei siis ole minkäänlaista mekanismia. Voimme havaita ainoastaan perusryhmien sisällä tapahtuvaa ekologista adaptoitumista, joka johtaa väistämättömään geneettiseen rappeutumiseen. Ihminen voi auttaa eliöitä selviytymään geneettisestä rappeutumisesta ja sukupuutosta. (hakusanat: genetic rescue) Ihminen kykenee myös korjaamaan korruptoitunutta DNA:ta esim. CRISPR-tekniikalla. Mm. kiinalaiset tutkijat yrittävät korjata ihmisen genomiin tulleita C>T -mutaatioita, mikä edelleen todistaa, että mutaatiot eivät saa aikaan evoluutiota, vaan rappeutumista.<br /><br />Epigeneettiset kytkimet osoittavat, että eliöissä tapahtuvat muutokset eivät johdu satunnaisista mutaatioista, vaan suunnitelluista energiatehokkaista mekanismeista.</span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-86306700075322977812018-04-27T03:41:00.000-07:002018-04-27T03:48:41.162-07:00On helppoa olla ateisti, kun kieltää tieteen<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">Ateistit kieltävät vakavasti otettavan tieteen</span></h2>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Suurin osa ihmisistä ei tiedä, että tiedemiehilllä ei todellisuudessa ole harmainta aavistusta siitä, miten elämä olisi voinut syntyä satunnaisten, ohjaamattomien ja luonnollisten sattumien kautta ilman tietoista, luovaa voimaa ja älyä.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tässä muutamia tiedemiesten ajatuksia elämän synnystä:</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (2016) "On kollektiivista tietämättömyyttä ... On selvää, että ne jotka siitä puhuvat, eivät tiedä mitään, mitään kemiallisesta synteesistä ... Ne, jotka ajattelevat, että tutkijat ymmärtävät elämän alkuperän yksityiskohdat, ovat täysin tietämättömiä. Kukaan ei ymmärrä ... milloin tiedeyhteisö tunnustaa maailmalle, että he eivät ole selvillä elämästä, että keisarilla ei ole vaatteita?"</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><i>James Tour — Professor of Chemistry, Rice University (Synthetic chemist and among the top ten most cited chemists in the world.</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (2011) "Elämän alkuperän tutkimusalue on epäonnistunut."</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><i>Eugene Koonin, microbiologist at the National Center for Biotechnology Information</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (2011) "Mitä tulee elämän alkuperään, olen sitä mieltä, että mitä enemmän opimme soluista, sitä monimutkaisemmilta ne näyttävät; ne ovat uskomattoman monimutkaisia ja jos lähdetään siitä, mitä voimme nähdä tänään ja yrittää selvittää, mistä solu tuli, on mielestäni todella mahdotonta."</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Lee Hartwell, Nobel Prize in Medicine, 2001</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (2007) “Miten? [elämä sai alkunsa] Minulla ei ole aavistustakaan.” <i>George Whitesides, Professor of Chemistry, Harvard University, Winner of the Priestley Medal in Chemistry (second only to the Nobel Prize)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (2001) “Elämän alkuperä näyttää minusta vielä käsittämättömältä kuin koskaan, ihmeeltä, jolle ei löydy selitystä.” <i>Franklin Harold, Professor Emeritus, Department of Biochemistry and Molecular Biology, Colorado State University</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (1983) “Lyhyesti sanottuna ei ole olemassa puolueellisia todisteita tukemaan hypoteesia, jonka mukaan elämä alkoi alkuliemessä täällä maan päällä.” <i>Sir Fred Hoyle, distinguished British astronomer, physicist, mathematician (without question one of the greatest scientific minds of the 20th century)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- (1981) “Koska tieteellä ei ole pienintäkään ajatusta siitä, miten elämä olisi saanut alkunsa ... olisi vain rehellistä tunnustaa tämä muille tutkijoille, apurahojen myöntäjille ja suurelle yleisölle.”<i> Hubert Yockey, physicist and renowned information theorist</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Totuus on, että mitä enemmän tiedemiehet tutkivat ja selvittävät solun rakenteita, sitä suuremmaksi kasvaa mysteeri ja arvoitus siitä, mistä kaikki on saanut alkunsa. Rehelliset tiedemiehet myöntävät, että solu edustaa sellaista teknologiaa, jota ihminen tuskin koskaan tulee täysin hallitsemaan ja ymmärtämään. Solun toiminnallinen monimutkaisuus on saavuttanut tiedemiesten näkökulmasta painajaismaiset mittasuhteet.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- [Meillä ei ole luonnollista selitystä] elämän alkuperästä, joka on tuntematon toistaiseksi ... Niin kauan kuin elämän alkuperää ei voida luonnollisesti selittää, hypoteesia välittömästä jumalallisesta elämän luomisesta ei voida objektiivisesti sulkea pois.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><i>(Dr. Christian DeDuve, Nobel Prize-Medicine, 1974)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- “Vaikka olenkin biologi, minun on tunnustettava, etten ymmärrä miten elämä sai alkunsa ... katson, että elämä voi alkaa vain toiminnallisen solun tasolla. Alkeellisimmatkin solut tarvitsevat toimiakseen useita satoja eri spesifisiä biologisia makromolekyylejä. Kuinka tällaiset jo melko monimutkaiset rakenteet ovat saattaneet tulla yhteen, on edelleen mysteeri minulle. Mahdollisuus Luojan, Jumalan, olemassaolosta, edustaa minulle tyydyttävää ratkaisua tähän ongelmaan.” <i>(Dr. Werner Arber, Nobel Prize-Medicine, 1978)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- “Varhaisimmasta koulutuksestani tiedemiehenä olin erittäin voimakkaasti aivopesty uskomaan, ettei tiede voi olla johdonmukainen tarkoituksellisen luomisen kanssa. Tämä ajatus on tuntunut erittäin tuskalliselta. Olen melko epämiellyttävä tilanteessa, mielentila, josta nyt löydän itseni. Mutta ei ole loogista tapaa päästä siitä ulos. Ei ole vain mahdollista, että elämä olisi voinut syntyä kemiallisesta sattumasta.” <i>(Chandra Wickramasinghe, mathematician, astronomer, astrobiologist – longtime collaborator of Sir Fred Hoyle)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">“Itse asiassa tällainen teoria [älykäs suunnittelu] on niin ilmeinen, että ihmetellään, miksi sitä ei ole laajalti hyväksytty itsestään selvyytenä. Syyt ovat pikemminkin psykologisia kuin tieteellisiä." "Tosiasioiden järkevä tulkinta viittaa siihen, että super-äly on näpelöinyt fysiikan, kemian ja biologian lakeja ja että ei ole olemassa sokeita voimia." <i>(Sir Fred Hoyle)</i></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Loogisesti ja rehellisesti asioita tutkivat tiedemiehet myöntävät, että vakavasti otettavalla tieteellä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten elämä olisi saanut alkunsa. Mitä enemmän tutkimme, sitä monimutkaisempia mekanismeja solusta löydämme.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ateistit vaativat todisteita suunnittelijasta ja Luojasta, mutta eivät kykene antamaan todisteita siitä, että elämä olisi syntynyt itsekseen, eivätkä edes evoluutiosta.</span><br />
<span style="background-color: white;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="https://www.algemeiner.com/2016/08/10/its-easy-to-be-an-atheist-if-you-ignore-science/" target="_blank">https://www.algemeiner.com/2016/08/10/its-easy-to-be-an-atheist-if-you-ignore-science/</a></span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-50840331860429182552018-04-26T07:28:00.003-07:002018-04-26T07:34:03.567-07:00Paras todiste älykkäästä suunnittelusta<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">Paras todiste älykkäästä suunnittelusta</span></h2>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"></span><br />
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Koko luonto ja universumi todistaa älykkäästä suunnittelusta ja erityisesti me ihmiset itse. Olemme uskomattoman monimutkaisia luomuksia. Mutta jos eliömaailmasta täytyy poimia paras esimerkki älykkäästä suunnittelusta, on se MO-1 meribakteeri.</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis98Pl_i99Lf2vSsZAF9Lx7MN-CJj2QUOiTizwxEl7dSQwU0pKB004DdqnHjz9y4ydK4iqBWAdk-ORjyK9stLeR1OkX59M757bP5kJQeHVLJne5tCFykl01ofUzUVdIx_P7ctPk6yY-Lk/s1600/gears.gif" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="469" data-original-width="704" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis98Pl_i99Lf2vSsZAF9Lx7MN-CJj2QUOiTizwxEl7dSQwU0pKB004DdqnHjz9y4ydK4iqBWAdk-ORjyK9stLeR1OkX59M757bP5kJQeHVLJne5tCFykl01ofUzUVdIx_P7ctPk6yY-Lk/s320/gears.gif" width="320" /></a></div>
Tällä nopealla vipeltäjällä on seitsemän ionivirtausmoottoria, jotka on synkronoitu yhteen planeettavaihteistolla. Bakteerin ioinivirtausmoottorit ovat monimutkaisempia ja tehokkaampia kuin NASA:n ionityöntäjät (ion thrusters). Jokaisessa moottorissa on hammaspyörä ja maksimaalisen voimantuoton saamiseksi kaikki seitsemän päähammaspyörää on synkronoitu toimimaan yhdessä 24 pienemmän hammaspyörän avulla. Moottorien synkronointi tapahtuu myös jokaisen moottorin nopeutta ja vääntömomenttia säätämällä.<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
MO-1:ssa on siis huippuunsa kehitettyä nanotekniikkaa, josta ihminen voisi ottaa oppia. Ihminen hallitsee jo kohtuullisen paljon nanoteknikkaa, joskin nanokokoisia moottoreita ihminen ei ole vielä saanut aikaiseksi. Nanokokoiset ionivirtausmoottorit ovat ehkä tulevaisuuden tuotteita, aika näyttää. MO-1 voisi toimia tässä mallina. Mikä jää ihmiseltä tekemättä, on nanokoneen itsensäkopiointikyky. On mielettömän haastavaa rakentaa nanokokoinen ionivirtausmoottori, mutta ohjelmoida solu vielä kopioimaan itsensä, niin taitaa olla tekemätön paikka.<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq-racpfHYLoFjj7lYOTng7J8QYw0cSRJgrnakny431J-V_4C9XVs1TdSCacp4Ej7BeHEQikygu96E67ohcRrBCHGsc0cZ2kzlvZdPB8zi3NPzLEzhoLLgedCdH5xxB53tlG1D3IN3JCw/s1600/F5.large.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1279" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq-racpfHYLoFjj7lYOTng7J8QYw0cSRJgrnakny431J-V_4C9XVs1TdSCacp4Ej7BeHEQikygu96E67ohcRrBCHGsc0cZ2kzlvZdPB8zi3NPzLEzhoLLgedCdH5xxB53tlG1D3IN3JCw/s320/F5.large.jpg" width="319" /></a></div>
Evolutionistit pilkkaavat, ettei Jumala jättänyt jälkiä suunnittelusta, mutta kun tarkemmin tutkimme luontoa, ymmärrämme, miten monimutkaisia rakenteita eliöissä on. Sattuma ei kykene rakentamaan synkronoituja ionivirtausmoottoreita planeettavaihteistoineen. On siis aivan järjetöntä väittää, että tällaiset monimutkaiset solut olisivat kehittyneet itsekseen ilman älyä.</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-47803379129443403782018-04-14T00:33:00.000-07:002018-04-14T00:36:25.980-07:00Kreationistien ennusteita, jotka pitivät paikkansa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">Evoluutiolle ei löydy tieteellisiä todisteita</span></h2>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBA_rd9gm3O1Ql7y-MFmluh0wiA9EbFND9SU0oB10jXhHWbuSICs2fcCfrpKB9D-dlzBlrbPO-Qk7fh3RRO8lkgflCKJVVYGHCWqW7MHhtxVcRPF5ZvxFtRRMNhrenIauwWzILoRFf8UQ/s1600/Blind-Cave.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="490" data-original-width="759" height="206" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBA_rd9gm3O1Ql7y-MFmluh0wiA9EbFND9SU0oB10jXhHWbuSICs2fcCfrpKB9D-dlzBlrbPO-Qk7fh3RRO8lkgflCKJVVYGHCWqW7MHhtxVcRPF5ZvxFtRRMNhrenIauwWzILoRFf8UQ/s320/Blind-Cave.jpg" width="320" /></a><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="http://blog.drwile.com/category/confirmed-creationist-predictions/" target="_blank">http://blog.drwile.com/category/confirmed-creationist-predictions/</a><br /><br />Ko. sivulle on koottu ennusteita, joita tunnetut kreationistit ovat laatineet evolutionistien pseudotieteellisistä väitteistä. Listalta löytyvät mm.<br /><br />1. Sokea luolakala. Kreationistit ovat olleet sitä mieltä, että satunnaisilla mutaatioilla ja valinnalla ei ole mitään tekemistä luolakalan silmien häviämisessä. Olimme oikeassa. Silmien häviäminen johtuu epigeneettisestä säätelystä, joka tapahtuu nopeasti. Evolutionistien tarinat miljoonista vuosista ovat naurettavaa pseudotiedettä. </span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />2. Fisherin teoreema. Evolutionistit väittävät, että satunnaiset mutaatiot ja valinta saa aikaan evoluutiota. Kreationistit ovat erityisesti John Sanfordin tutkimusten viitoittamana olleet sitä mieltä, että geneettiset mutaatiot aiheuttavat tyypillisesti geneettistä rappeutumista, sairauksia ja sukupuuttoa. Sanfordin tutkimukset ovat osoittaneet, että jokaista mahdollista positiivista mutaatiota kohden syntyy n. 10000 haitallista mutaatiota. Kreationistit olivat jälleen oikeassa.<br /><br />3. Roska-DNA-teoria. Evolutionistit väittivät vuosikymmeniä, että n. 98% ihmisen DNA:sta on evolutiivista roskaa. Kreationistit ovat aina olleet sitä mieltä, että ylivoimaisesti suurin osa DNA:sta on merkityksellistä ja tärkeää. Tänä päivänä jokainen voi nauraa evolutionistien typerille väitteille.<br /><br />4. Lenskin bakteerikokeet. Richard Lenskin v. 1988 aloittamien bakteerikokeiden oli tarkoitus todistaa evoluutiota tapahtuvan. Tänään, yli 65000 bakteerisukupolven jälkeen tiedämme, ettei mitään evoluutiota ole tapahtunut. Ominaisuuksien menettämistä ja rappeutumista on kylläkin tapahtunut ja paljon. Evolutionistien parhaaksi yritykseksi jäi se, että E. Coli kykeni hyödyntämään sitraattia hapellisissa olosuhteissa. Myöhemmin on selvinnyt, että tämäkin adaptiivinen muutos perustui olemassaolevan biologisen informaation uudelleenjärjestelyyn.<br /><br />5. Ihmisen silmä on evolutionistien mukaan huonosti 'suunniteltu'. Evoluutiobiologit luulivat, että fotonien tulisi kulkea useiden kerrosten läpi ennen kuin ne saavuttavat sauva- ja tappisolut. Nykyään tiedetään, että näin ei ole, vaan ns. Mullerin solut keräävät fotoneja ja ohjaavat sauva- ja tappisolujen toimintaa. Myöhemmin tutkimus on myöntänyt silmän verkkokalvon optimaalisen rakenteen. Tässäkin kreationistit olivat oikeassa.<br /><br />6. Dinosaurusten luiden ajoitus. Kreationistit teetättivät tutkimuksen useille dinosaurusten luista otetuille näytteille. Raportin mukaan luiden ikä vaihteli 24 tuhannesta vuodesta 35 tuhanteen vuoteen. Kaikissa näytteissä oli runsaasti C-14 hiili-isotooppia. Kun raportti esiteltiin eräässä tiedesymposiumissa, raivostuivat symposiumin vetäjät ja poistattivat tutkimuksen abstraktin symposiumin nettisivuilta. Näin toimii evoluutioteoria. Totuus kielletään.<br /><br />7. Umpilisäke ym. evolutionistien harhaluulot surkastuneista elimistä. Evolutionistien mukaan ihmisessä on ns. evolutiivisia surkastumia. Kreationistit ovat aina olleet sitä mieltä, että jokaisella elimellä on oma tärkeä tehtävänsä. Nykytiede on vahvistanut, että tässäkin asiassa kreationistit olivat oikeassa.<br /><br />Me kreationistit olemme aina olleet myös sitä mieltä, että evoluutiolle ei ole mekanismia. Ja tässäkin asiassa olemme oikeassa. Kaikki eliöissä tapahtuva muutos perustuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn TAI informaation vähittäiseen mutta väistämättömään rappeutumiseen. Älkää eksykö, hyvät ihmiset.</span></div>
</div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-19817046320090880412018-03-23T22:41:00.002-07:002018-03-30T22:45:27.453-07:00DNA:n geenit ovat kuolleet<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">DNA ei sanele eliön ominaisuuksia</span></h2>
<br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Evolutionistien tilaama ENCODE -projekti aloitti lähtölaskennan evoluutioteorian lopulle. Se nimittäin paljasti niin monta evoluutioteorian perusprinsiippiä höpöhöpöksi (esim. roska-dna-teoria). Surkuhupaisaa vaan on, että ihmiset eivät vieläkään ymmärrä, mikä on DNA:n merkitys solussa. Tässä tärkeimmät havainnot:</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />- Yhdestä jaksosta DNA:ta solu voi valmistaa sekä proteiinien valmistamiseen käytettäviä mRNA-transkriptioita että koodaamattomia RNA-molekyylejä.<br />- Koodaamattoman RNA-molekyylin transkription lukeminen voi alkaa eri kohdasta kuin proteiinia varten rakennettavan pre-mRNA:n lukeminen, mutta NÄMÄ VOIVAT LIMITTYÄ KESKENÄÄN.<br />- Solu voi käyttää samaa DNA-jaksoa moniin eri toiminnallisiin tarkoituksiin, eli erityyppisten RNA-tuotteiden valmistukseen.<br />- Solu voi rakentaa RNA-molekyylejä vastakkaisista DNA-juosteista (sekä 3' että 5'). Nämä voivat limittyä, olla sisäkkäin tai solu voi lukea niitä eri paikoista genomia, jopa ERI KROMOSOMEISTA.<br />- 90% proteiinien koodaamiseen käytettävästä DNA:sta on sellaista, jota solu ei lue pelkästään yhdestä DNA-jaksosta, vaan useasta eri paikasta.<br /><br />Tutkijat siis ymmärtävät, että DNA on passiivista informaatiovarastoa solulle ja tarkoitettu RNA-tuotteiden rakentamiseen. Siksi tutkijat toteavat, että 'Geeni on kuollut' - 'Kauan eläköön RNA'. Ja siksi tutkijat haluavat vaihtaa koko geeni-käsitteen RNA:n puolelle. <br /> </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoC0Jd3M-Pf1VpfajLxhyv_yjY93u5xvTIUyTRPzGfjxVvqRJoEb-owiG3j6HsQfFLkkqmqJ0BDODQqcv94OvU3Ghzuwc5NyzfjnKSLEvxoCNu2NAXmsN1VnjaLU4mxDKlqbD8rbOfPog/s1600/a8819_215.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="348" data-original-width="432" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoC0Jd3M-Pf1VpfajLxhyv_yjY93u5xvTIUyTRPzGfjxVvqRJoEb-owiG3j6HsQfFLkkqmqJ0BDODQqcv94OvU3Ghzuwc5NyzfjnKSLEvxoCNu2NAXmsN1VnjaLU4mxDKlqbD8rbOfPog/s320/a8819_215.jpg" width="320" /></a></span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
Ymmärrys siitä, miten solu hyödyntää DNA-materiaalia rakennusaineena johtaa seuraavien tieteellisten faktojen ymmärrykseen:<br /><br />- DNA ei ole kohtalosi.<br />- DNA ei sanele eliön ominaisuuksia.<br />- Geneettinen determinismi on harhaoppi.<br />- DNA ei kontrolloi solun tapahtumia.<br />- Mutaatiot eivät koskaan johda evoluutioon, koska solu kykenee valitsemaan toimivat DNA-jaksot.<br />- 'Missing Heritability Problem' on nyt selitettävissä.<br />- DNA-testin ostaminen on rahan tuhlausta. Geneettiset eroavaisuudet johtuvat epigeneettisten mekanismien jättämistä markkereista tai jäänteistä sekä geneettisistä virheistä.<br />- Evoluutiolle ei ole mekanismia, koska kaikki eliöissä tapahtuvat muutokset johtuvat olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä TAI informaation vähittäisestä mutta väistämättömästä korruptoitumisesta.<br /><br />Oheinen tutkimus on evoluutiobiologien tekemä ja sisältää mainintoja evoluutiosta. Nämä viittaavat etupäässä koodaamattomien RNA-molekyylien kuviteltuun nopeaan evoluutioon. Mutta kuten tiedämme, tälle olettamukselle ei löydy ainuttakaan todistetta.<br /><br /><a href="http://physics.scsu.edu/~dscott/gen/Genome2.0.htm" target="_blank">http://physics.scsu.edu/~dscott/gen/Genome2.0.htm</a><br /><a href="http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2018/03/the-dna-gene-is-dead.html" target="_blank">http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2018/03/the-dna-gene-is-dead.html</a></span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-84208422197019136092018-02-07T07:51:00.002-08:002018-02-07T10:21:11.294-08:00Syyt, miksi epigenetiikka ei pelasta evoluutioteoriaa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">Epigeneettiset mekanismit eivät pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa</span></h2>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Evolutionistit kuvittelevat, että epigenetiikka jotenkin tukisi evoluutioteoriaa. He käyttävät mm. termejä fenotyyppinen plastisuus, joka tarkoittaa eliön nopeata adaptoitumista ympäristömuutoksiin ilman, että DNA:han tulee muutoksia. He väittävät, että evoluutiota tapahtuu hitaasti siten, että vähittäiset muutokset kasaantuvat pysyviksi muutoksiksi eliön genomissa. On aika paljastaa evolutionistien harhaluulot.<br /><br />1. Epigeneettiset mekanismit eivät tuota uutta biologista informaatiota. Tärkeimmät epigeneettiset mekanismit ja niihin vaikuttavat tekijät solussa ovat DNA:n metylaatio, histonien epigeneettiset markkerit sekä RNA-molekyylien välittämät epigeneettiset markkerit (yli 140 erityyppistä).<br /><br />Epigeneettinen informaatio voi olla luonteeltaan digitaalista (histonien markkerit), analogista (esim. CpG -saarekkeiden metylaatioprofiilit, 3D-genomi ja sen taipuminen) tai metadataa, eli informaatiota tiedon käsittelytavoista. Lähes kaikki epigeneettinen informaatio NOLLATAAN alkionkehityksen aikana jopa pariinkin otteeseen. Immuunipuolustusjärjestelmään liittyviä epigeneettistä informaatiorakenteita ei kuitenkaan nollata, jotta jälkeläisillä olisi valmiina edellytykset selviytyä viruksia ja muita taudinaiheuttajia vastaan.<br /> </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8tL0D2UXeuy_TS71YgW8bl4aqLiM3UiReoJReudwG_PgONLWdVv8-8nkFu6aBD1owTwnAKE5m0ueWW4lcDZC9iyxA3WQW7XmADcsMsze27_vS5uik7cfaIKBmT52jF9YCgHrs7xI3Cvk/s1600/epigenetic_mechanisms_2000x990_grey.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="792" data-original-width="1600" height="197" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8tL0D2UXeuy_TS71YgW8bl4aqLiM3UiReoJReudwG_PgONLWdVv8-8nkFu6aBD1owTwnAKE5m0ueWW4lcDZC9iyxA3WQW7XmADcsMsze27_vS5uik7cfaIKBmT52jF9YCgHrs7xI3Cvk/s400/epigenetic_mechanisms_2000x990_grey.png" width="400" /></a></span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
2. DNA:n metylaatioprofiilit vakauttavat genomin ja niiden tasapaino vaikuttaa merkittävästi DNA:n korjausmekanismien toimintakykyyn. Epigeneettisistä mekanismeista sanotaan usein, etteivät ne vaikuta muutoksiin DNA:ssa, mutta tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Lääketiede on nimittäin monessa tutkimuksessa havainnut, että poikkeamat tai häiriöt mm. DNA:n metylaatioprofiileissa aiheuttavat virheellisen geenisäätelyn lisäksi usein myös muutoksia DNA:ssa. Merkittävin haitallisia mutaatioita aiheuttava mekanismi on metyloituneen sytosiinin (5mC) vaihtuminen tymiiniksi, jota korjausentsyymi glykosylaasi ei korjaa. On myös havaittu, että hydroksymetyloituneella sytosiinilla on taipumus vaihtua guaniiniksi.<br /><br />DNA:n metylaatioprofiilien muutoksiin ja häiriöihin voi olla useita syitä. Merkittävimmät ovat oksidatiivinen stressi sekä muuttuneet ravintotottumukset. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on myös todettu aiheuttavan metylaatioprofiilien epätasapainoa, mikä siis laukaisee sekvenssimuutoksia DNA:ssa. Ihmisen DNA:ssa on populaatiotasolla jo 220270 sairautta aiheuttavaa geneettistä mutaatiota vuosikasvun ollessa yli 20000!!<br /><br />Nykyaikainen tiede ei siis tunne ainuttakaan mekanismia, joka saisi aikaan biologisen informaation lisäystä siten, että se johtaisi toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun, mitä voidaan pitää evoluution vaatimuksena. Nykytieteen havainnot osoittavat, että kaikki eliöissä tapahtuva muutos perustuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn TAI informaation vähittäiseen mutta väistämättömään katoamiseen. Siksi evoluutioteoria on aikamme vakavin harhaoppi.<br /><br />Tutkimuksia, jotka vahvistavat ylläolevat tiedot:<br /><br /><a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15537806" target="_blank">https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15537806</a><br /><a href="http://biopublisher.ca/index.php/cge/article/html/2260/" target="_blank">http://biopublisher.ca/index.php/cge/article/html/2260/</a><br /><a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1535610812002577" target="_blank">https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1535610812002577</a></span></div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-69892905763298255792018-02-03T09:40:00.000-08:002018-02-03T09:41:01.735-08:00Miksi ihmiset ovat erinäköisiä?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">Johtuvatko kasvonpiirteiden erot satunnaisista mutaatioista?</span></h2>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="https://www.whatisepigenetics.com/epigenetics-behind-unique-human-faces/" target="_blank">https://www.whatisepigenetics.com/epigenetics-behind-unique-human-faces/</a></span><br />
<div>
<br /></div>
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ihmisten kasvonpiirteet ovat hyvin yksilöllisiä ja kahta täsmälleen samannäköistä ihmistä on vaikea löytää. Muistutamme usein vanhempiamme tai jopa isovanhempiamme. Kasvonpiirteet näyttävät periytyvän, joskin poikkeuksiakin löytyy.</span></div>
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Evoluutioteorian puolustajat vetoavat usein nimenomaan ihmisten erilaisuuteen ja erinäköisyyteen. Heidän mukaansa satunnaisten mutaatioiden ja valinnan aikaansaamat </span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">erilaiset</span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">geenialleelit ovat syynä kasvonpiirteiden ja muiden ominaisuuksien erilaisuuteen. Tutkitaanpa, mitä nykytiede on havainnut liittyen ihmisten kasvonpiirteiden erilaisuuteen.</span></div>
<div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />Tutkijat havaitsivat, että kasvonpiirteiden rakentumiseen alkion kehitysaikana ja myöhemmälläkin iällä vaikuttavat ratkaisevasti histonien epigeneettiset markkerit. DNA-sekvenssit, joita solu käyttää mm. kasvonpiirteiden muodostamiseen, ovat kaikilla ihmisillä lähes identtiset. Histonit ovat genomin pakkaajaproteiineja, joiden ympärille DNA kiertyy. Histonit mahdollistavat genomin pakkaamiseen käsittämättömän pieneen tilaan.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjba0rh4bLoKcZOYjNrI202641LeFcn6mTF8Tic7u02PqVTWNHEnfbnfXhDpIswSge9s3Rf_HXDV3bO5rPujfZDa_kotu_Ji9cDmVUskq5B7dihc4EJ3tlC_OmrGc7BI0ob9oEd0kS970M/s1600/image_8015.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1123" data-original-width="1600" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjba0rh4bLoKcZOYjNrI202641LeFcn6mTF8Tic7u02PqVTWNHEnfbnfXhDpIswSge9s3Rf_HXDV3bO5rPujfZDa_kotu_Ji9cDmVUskq5B7dihc4EJ3tlC_OmrGc7BI0ob9oEd0kS970M/s400/image_8015.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Histonit ovat renkaan mallisia proteiinikomplekseja. Epigeneettiset markkerit (siniset ja punaiset pallot)<br />
kiinnittyvät ns. histonien häntiin ja toimivat biologisena tietokantana.</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Alkionkehityksen varhaisvaiheessa solut ohjelmoidaan epigeneettisesti siten, että mm. histonien markkerit asetetaan paikoilleen. Nämä markkerit vaikuttavat DNA:n ja histonien muodostaman rakenteen eli kromatiinin muotoon. Ns. hermostopienan solujen (neural crest cells) erilaistuminen, kuten useimpien solutyyppien erilaistuminen, tapahtuu näiden epigeneettisten markkereiden aiheuttaman säätelyn avulla. Kromatiini voi nimittäin olla avoinna tai sulkeutuneena sen mukaan, miten aktiivisesti solu säätelee geenien lukua ns. transkriptioon, joka on proteiinituotannon ensimmäisiä vaiheita. Kysessä on siis digitaalisen informaation (markkerit) muuntaminen analogiseen muotoon kromatiinin 3D-muodon avulla. Tällä nerokkaalla mekanismilla solu kykenee erittäin tarkkaan ja hienosäädettyyn proteiinituotantoon ja geenisäätelyyn. Histonien markkerit periytyvät, osa heikommin, osa vahvemmin, mutta ne ovat myös varsin dynaamisia signaaleille, joita solu saa elinympäristöstään.<br /><br />Satunnaisilla sekvenssimutaatioilla ei siis ole mitään tekemistä ihmisten kasvonpiirteiden normaalin vaihtelun kanssa. Ihmisten erinäköisyydellä ei ole mitään tekemistä evoluution kanssa. Histonien markkerit ovat solujemme biologinen tietokanta, johon tallentuu suurin osa yksilön periytyvistä ominaisuuksista. Näiden markkereiden paikalleenasettamisesta vastaavat erityisesti ns. koodaamattomat RNA-molekyylit (lncRNA:t ja miRNA:) alkionkehityksen varhaisvaiheessa. Näiden elintärkeiden molekyylien vertailu eri eliöryhmien välillä paljastaa myös evoluutioteorian valheellisuuden: Ihmisen ja simpanssin lncRNA-transkriptien samankaltaisuus on vaivaiset 29.8%. Teoriat satunnaisten mutaatioiden ja valinnan aikaansaamasta evoluutiosta ovat pseudotieteellistä hölynpölyä. Kaikki eliöissä tapahtuva muutos johtuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä tai informaation vähittäisestä, mutta väistämättömästä häviämisestä.</span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"></span></div>
</div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4337025377177301335.post-29353111390474461362018-01-26T23:39:00.000-08:002018-01-31T20:06:37.339-08:00Evoluution todisteet? Onko evoluutio faktaa?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<h2 style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: x-large;">TUKEVATKO NYKYTIETEEN HAVAINNOT EVOLUUTIOTEORIAA?</span></h2>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Suurin osa ihmisistä uskoo, että elämä on seurausta evoluutiosta, ohjaamattomasta satunnaisuuteen ja valintaan perustuvasta prosessista, joka vaikuttaa jatkuvasti luonnon monimuotoisuuteen. Tutkitaanpa tarkemmin, mitä eliökunnassa todellisuudessa tapahtuu:<br /><br />Ihmisen DNA:ssa on populaatiotasolla jo 220270 sairautta aiheuttavaa geneettistä mutaatiota (Human gene mutation database 27.1.2018). Vuosikasvu oli n. 24000!! Mutaatiot johtavat viallisiin sekvensseihin, geenihäviöön, kromosomien pakkautumiseen ja niiden määrän pienenemiseen. Nature:n tutkimusten mukaan n. 73% ihmisen DNA:n mutaatioista on tapahtunut viimeisen 5000 vuoden aikana. Geneettiset mutaatiot ovat johtaneet harvinaisten geneettisten sairauksien räjähdysmäiseen kasvuun. Joka kymmenes ihminen kantaa sairautta aiheuttavaa geenivirhettä. Ongelma on tiedemiesten tiedossa ja siksi he yrittävät nopeasti kehittää tehokkaita genomin editointimenetelmiä.<br /> </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbNwh7xRQHgFWrfH_mWYoDh5t2GYaexwqu19oevWXvhkueNtxAINoEUzh_2h_Jddswz2A3bJ1cnet5Y3yWTDB_jmWoBsHl6sfIi5mqOhJWVLvqqNOuXTxPnLjIGNRujWVZ8-895b5zFck/s1600/jPg5i.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="799" data-original-width="517" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbNwh7xRQHgFWrfH_mWYoDh5t2GYaexwqu19oevWXvhkueNtxAINoEUzh_2h_Jddswz2A3bJ1cnet5Y3yWTDB_jmWoBsHl6sfIi5mqOhJWVLvqqNOuXTxPnLjIGNRujWVZ8-895b5zFck/s320/jPg5i.jpg" width="207" /></a></span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Informaatiokato on selvimmin havaittavissa diploideilla eliöillä, kuten nisäkkäillä. Hyvä esimerkki on Canidae-heimon kettulajit. Punaketulla on 1500 proteiinia koodaavaa geeniä vähemmän kuin esim. sudella, josta se todennäköisesti on varioitunut. Proteiinien koodaamiseen käytettyjen DNA-jaksojen määrä nisäkkäillä on n. 20000, eli 1500 jaksoa tarkoittaa n. 7.5%:n informaatiokatoa. Tämä ilmenee punaketun heikossa vastustuskyvyssä taudinaiheuttajia ja loisia vastaan sekä lyhentyneenä elinikänä luonnossa. Informaatiokato on ajanut sen kaikkiruokaiseksi, mikä puolestaan on mahdollistanut sen tehokkaan leviämisen.<br /><br />Mitä enemmän eliö adaptoituu muuttuviin olosuhteisiin, sitä enemmän se kokee geneettistä rappeutumista. Vaihtuvat ravintotyypit aiheuttavat genomia stabiloivien metylaatioprofiilien epätasapainoa, joka aiheuttaa oksidatiivisen stressin kanssa deaminaatiota, joka johtaa metyloituneen sytosiinin vaihtumisen tymiiniksi. Vähitellen genomin GC-sisältö muuttuu AT-sisällöksi.<br /><br />Geenien määrän pieneneminen on fakta myös esim. bakteereilla. Ilmiö johtaa patogeeneihin tai parasiitteihin bakteereihin. Loispistiäiset, punkit ym. ikävät luonnon eliöt ovat seurausta biologisen informaation katoamisesta. Punkit ovat varioituneita hämähäkkieläimiä, jotka ovat menettäneet varsin paljon biologista informaatiota. Tämä on johtanut siihen, että eliöllä ei ole enää edellytyksiä hankkia ravintoa esim. kasveista. Puutteet ja geneettiset ongelmat sen metabolisissa mekanismeissa ovat johtaneet siihen, että sen on saatava ravintonsa metabolisesti helpommassa muodossa.<br /><br />Voimme havaita tiettyjen perusryhmien sisällä tapahtuvaa ekologista adaptoitumista ja varioitumista, mutta perusryhmien välillä näyttää olevan suorastaan mystinen kuilu. Bakteeri ei koskaan kehity miksikään muuksi eliötyypiksi. Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, kissat kissoina jne. Tämä havainto vahvistaa Raamatun ilmoitusta luoduista kantalajeista (engl. created kinds).<br /><br />Eliöissä havaittava muutos on tieteellinen tosiasia. Mutta muutos ei koskaan johda perusryhmien välisen informaatiokuilun ylittävään evoluutioon vaan adaptoitumiseen ja varioitumiseen, joka tyypillisesti aiheuttaa sekvenssivirheitä DNA:ssa johtaen vähittäiseen mutta kiihtyvään informaatiokatoon. Muutos ei myöskään johdu satunnaisista mutaatioista ja valinnasta, vaan erittäin monimutkaisista epigeneettisistä mekanismeista, joita ohjaavat mm. ravinto, ilmasto, stressi, ympäristömyrkyt, feromonit, aistiärsykkeet jne.<br /><br />Muutos ja geneettinen rappeutuminen on niin nopeaa, ettei mikään eliöryhmä ole voinut selvitä maapallolla kymmentä tuhatta vuotta kauempaa. Hyvä esimerkki on madeiranhiiri, jonka kromosomimäärä putosi alle puoleen n. 500 vuodessa intensiivisen adaptoitumistarpeen vuoksi. Vaikka suuri osa sen kromosomaalisesta aineksesta on yhdistynyt keskenään, indikoi suuri heterokromatiinin määrä sitä, että sillä on paljon viallista geenimateriaalia genomissaan. Solu ei välittömästi kadota viallisia DNA-jaksoja genomista, koska se yrittää mahdollisimman tehokkaasti rakentaa olemassaolevasta DNA-aineksesta toimivia jaksoja mm. rekombinaation avulla. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan ja geenejä alkaa kadota. Näin on käynyt mm. islantilaisille, joiden genomista on populaatiotasolla hävinnyt peräti 1171 geeniä. Määrä on suoraan verrannollinen SNP:iden kanssa, joita islantilaisilla on yli 30 miljoonaa.<br /><br />DNA on kieli, joka on monimutkaisempaa kuin mikään ihmisen puhuma tai kirjoittama kieli. Solussa on sekä digitaalista että analogista informaatiota ja muuntimia näiden välillä. Solun mekanismit ovat käsittämättömän monimutkaisia. Voimme havaita molekyylitason koneita, joissa on jopa hammaspyöriä, sähkömoottoreita ja planeettavaihteistoja. Kaikki tieteellisesti havaitut tosiasiat osoittavat suunnitteluun ja luomiseen. Evoluutioteoria on Jumalaa vihaavien ateistien kehno yritys johtaa ihmisiä harhaan. Älkää siis eksykö, hyvät ihmiset.</span></div>
</div>
Tomi Aaltohttp://www.blogger.com/profile/16093880807098596541noreply@blogger.com