Miksi ihmiset ovat erinäköisiä?

Johtuvatko kasvonpiirteiden erot satunnaisista mutaatioista?

https://www.whatisepigenetics.com/epigenetics-behind-unique-human-faces/

Ihmisten kasvonpiirteet ovat hyvin yksilöllisiä ja kahta täsmälleen samannäköistä ihmistä on vaikea löytää. Muistutamme usein vanhempiamme tai jopa isovanhempiamme. Kasvonpiirteet näyttävät periytyvän, joskin poikkeuksiakin löytyy.

Evoluutioteorian puolustajat vetoavat usein nimenomaan ihmisten erilaisuuteen ja erinäköisyyteen. Heidän mukaansa satunnaisten mutaatioiden ja valinnan aikaansaamat erilaiset geenialleelit ovat syynä kasvonpiirteiden ja muiden ominaisuuksien erilaisuuteen. Tutkitaanpa, mitä nykytiede on havainnut liittyen ihmisten kasvonpiirteiden erilaisuuteen.

Tutkijat havaitsivat, että kasvonpiirteiden rakentumiseen alkion kehitysaikana ja myöhemmälläkin iällä vaikuttavat ratkaisevasti histonien epigeneettiset markkerit. DNA-sekvenssit, joita solu käyttää mm. kasvonpiirteiden muodostamiseen, ovat kaikilla ihmisillä lähes identtiset. Histonit ovat genomin pakkaajaproteiineja, joiden ympärille DNA kiertyy. Histonit mahdollistavat genomin pakkaamiseen käsittämättömän pieneen tilaan.

Histonit ovat renkaan mallisia proteiinikomplekseja. Epigeneettiset markkerit (siniset ja punaiset pallot)
kiinnittyvät ns. histonien häntiin ja toimivat biologisena tietokantana.

Alkionkehityksen varhaisvaiheessa solut ohjelmoidaan epigeneettisesti siten, että mm. histonien markkerit asetetaan paikoilleen. Nämä markkerit vaikuttavat DNA:n ja histonien muodostaman rakenteen eli kromatiinin muotoon. Ns. hermostopienan solujen (neural crest cells) erilaistuminen, kuten useimpien solutyyppien erilaistuminen, tapahtuu näiden epigeneettisten markkereiden aiheuttaman säätelyn avulla. Kromatiini voi nimittäin olla avoinna tai sulkeutuneena sen mukaan, miten aktiivisesti solu säätelee geenien lukua ns. transkriptioon, joka on proteiinituotannon ensimmäisiä vaiheita. Kysessä on siis digitaalisen informaation (markkerit) muuntaminen analogiseen muotoon kromatiinin 3D-muodon avulla. Tällä nerokkaalla mekanismilla solu kykenee erittäin tarkkaan ja hienosäädettyyn proteiinituotantoon ja geenisäätelyyn. Histonien markkerit periytyvät, osa heikommin, osa vahvemmin, mutta ne ovat myös varsin dynaamisia signaaleille, joita solu saa elinympäristöstään.

Satunnaisilla sekvenssimutaatioilla ei siis ole mitään tekemistä ihmisten kasvonpiirteiden normaalin vaihtelun kanssa. Ihmisten erinäköisyydellä ei ole mitään tekemistä evoluution kanssa. Histonien markkerit ovat solujemme biologinen tietokanta, johon tallentuu suurin osa yksilön periytyvistä ominaisuuksista. Näiden markkereiden paikalleenasettamisesta vastaavat erityisesti ns. koodaamattomat RNA-molekyylit (lncRNA:t ja miRNA:) alkionkehityksen varhaisvaiheessa. Näiden elintärkeiden molekyylien vertailu eri eliöryhmien välillä paljastaa myös evoluutioteorian valheellisuuden: Ihmisen ja simpanssin lncRNA-transkriptien samankaltaisuus on vaivaiset 29.8%. Teoriat satunnaisten mutaatioiden ja valinnan aikaansaamasta evoluutiosta ovat pseudotieteellistä hölynpölyä. Kaikki eliöissä tapahtuva muutos johtuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä tai informaation vähittäisestä, mutta väistämättömästä häviämisestä.