perjantai 26. tammikuuta 2018

Evoluution todisteet? Onko evoluutio faktaa?

TUKEVATKO NYKYTIETEEN HAVAINNOT EVOLUUTIOTEORIAA?

Suurin osa ihmisistä uskoo, että elämä on seurausta evoluutiosta, ohjaamattomasta satunnaisuuteen ja valintaan perustuvasta prosessista, joka vaikuttaa jatkuvasti luonnon monimuotoisuuteen. Tutkitaanpa tarkemmin, mitä eliökunnassa todellisuudessa tapahtuu:

Ihmisen DNA:ssa on populaatiotasolla jo 220270 sairautta aiheuttavaa geneettistä mutaatiota (Human gene mutation database 27.1.2018). Vuosikasvu oli n. 24000!! Mutaatiot johtavat viallisiin sekvensseihin, geenihäviöön, kromosomien pakkautumiseen ja niiden määrän pienenemiseen. Nature:n tutkimusten mukaan n. 73% ihmisen DNA:n mutaatioista on tapahtunut viimeisen 5000 vuoden aikana. Geneettiset mutaatiot ovat johtaneet harvinaisten geneettisten sairauksien räjähdysmäiseen kasvuun. Joka kymmenes ihminen kantaa sairautta aiheuttavaa geenivirhettä. Ongelma on tiedemiesten tiedossa ja siksi he yrittävät nopeasti kehittää tehokkaita genomin editointimenetelmiä.
 

Informaatiokato on selvimmin havaittavissa diploideilla eliöillä, kuten nisäkkäillä. Hyvä esimerkki on Canidae-heimon kettulajit. Punaketulla on 1500 proteiinia koodaavaa geeniä vähemmän kuin esim. sudella, josta se todennäköisesti on varioitunut. Proteiinien koodaamiseen käytettyjen DNA-jaksojen määrä nisäkkäillä on n. 20000, eli 1500 jaksoa tarkoittaa n. 7.5%:n informaatiokatoa. Tämä ilmenee punaketun heikossa vastustuskyvyssä taudinaiheuttajia ja loisia vastaan sekä lyhentyneenä elinikänä luonnossa. Informaatiokato on ajanut sen kaikkiruokaiseksi, mikä puolestaan on mahdollistanut sen tehokkaan leviämisen.

Mitä enemmän eliö adaptoituu muuttuviin olosuhteisiin, sitä enemmän se kokee geneettistä rappeutumista. Vaihtuvat ravintotyypit aiheuttavat genomia stabiloivien metylaatioprofiilien epätasapainoa, joka aiheuttaa oksidatiivisen stressin kanssa deaminaatiota, joka johtaa metyloituneen sytosiinin vaihtumisen tymiiniksi. Vähitellen genomin GC-sisältö muuttuu AT-sisällöksi.

Geenien määrän pieneneminen on fakta myös esim. bakteereilla. Ilmiö johtaa patogeeneihin tai parasiitteihin bakteereihin. Loispistiäiset, punkit ym. ikävät luonnon eliöt ovat seurausta biologisen informaation katoamisesta. Punkit ovat varioituneita hämähäkkieläimiä, jotka ovat menettäneet varsin paljon biologista informaatiota. Tämä on johtanut siihen, että eliöllä ei ole enää edellytyksiä hankkia ravintoa esim. kasveista. Puutteet ja geneettiset ongelmat sen metabolisissa mekanismeissa ovat johtaneet siihen, että sen on saatava ravintonsa metabolisesti helpommassa muodossa.

Voimme havaita tiettyjen perusryhmien sisällä tapahtuvaa ekologista adaptoitumista ja varioitumista, mutta perusryhmien välillä näyttää olevan suorastaan mystinen kuilu. Bakteeri ei koskaan kehity miksikään muuksi eliötyypiksi. Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, kissat kissoina jne. Tämä havainto vahvistaa Raamatun ilmoitusta luoduista kantalajeista (engl. created kinds).

Eliöissä havaittava muutos on tieteellinen tosiasia. Mutta muutos ei koskaan johda perusryhmien välisen informaatiokuilun ylittävään evoluutioon vaan adaptoitumiseen ja varioitumiseen, joka tyypillisesti aiheuttaa sekvenssivirheitä DNA:ssa johtaen vähittäiseen mutta kiihtyvään informaatiokatoon. Muutos ei myöskään johdu satunnaisista mutaatioista ja valinnasta, vaan erittäin monimutkaisista epigeneettisistä mekanismeista, joita ohjaavat mm. ravinto, ilmasto, stressi, ympäristömyrkyt, feromonit, aistiärsykkeet jne.

Muutos ja geneettinen rappeutuminen on niin nopeaa, ettei mikään eliöryhmä ole voinut selvitä maapallolla kymmentä tuhatta vuotta kauempaa. Hyvä esimerkki on madeiranhiiri, jonka kromosomimäärä putosi alle puoleen n. 500 vuodessa intensiivisen adaptoitumistarpeen vuoksi. Vaikka suuri osa sen kromosomaalisesta aineksesta on yhdistynyt keskenään, indikoi suuri heterokromatiinin määrä sitä, että sillä on paljon viallista geenimateriaalia genomissaan. Solu ei välittömästi kadota viallisia DNA-jaksoja genomista, koska se yrittää mahdollisimman tehokkaasti rakentaa olemassaolevasta DNA-aineksesta toimivia jaksoja mm. rekombinaation avulla. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan ja geenejä alkaa kadota. Näin on käynyt mm. islantilaisille, joiden genomista on populaatiotasolla hävinnyt peräti 1171 geeniä. Määrä on suoraan verrannollinen SNP:iden kanssa, joita islantilaisilla on yli 30 miljoonaa.

DNA on kieli, joka on monimutkaisempaa kuin mikään ihmisen puhuma tai kirjoittama kieli. Solussa on sekä digitaalista että analogista informaatiota ja muuntimia näiden välillä. Solun mekanismit ovat käsittämättömän monimutkaisia. Voimme havaita molekyylitason koneita, joissa on jopa hammaspyöriä, sähkömoottoreita ja planeettavaihteistoja. Kaikki tieteellisesti havaitut tosiasiat osoittavat suunnitteluun ja luomiseen. Evoluutioteoria on Jumalaa vihaavien ateistien kehno yritys johtaa ihmisiä harhaan. Älkää siis eksykö, hyvät ihmiset.